Himanen, cut out the bullshit

Luin Pekka Himasen Sinisen kirjan. Hallituksen tilaamaa tulevaisuusselontekoa johtava filosofi Himanen sai Kestävän kasvun malli -raporttiinsa 700 000 euron määrärahat  ohi 28 kilpailevan tahon sekä ohi valtioneuvoston kanslian hankintapäätöksen. Tapaus on epäillyttävä sekä erikoinen ja onkin poikinut kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Himaselta on tilattu aiemminkin raportteja hyvin hinnoin eikä hän perinteisien tutkijoiden tapaan tee tutkimusta yliopistolla tai apurahalla. Himasta on myös kritisoitu tieteellisten ansioiden puuttumisesta eikä kukaan tunnu tietävän, mitä Himanen on milläkin yliopistolla puuhaillut. Long play kertoi pääkirjoituksessaan, miten vaikeaa Himasen ansioita sekä tulevaisuusselonteon rahoitusta käsittelevää artikkelia oli tehdä, kun moni ei tiedä ja loput ei vastaa. Himasen kirjoitukset eivät saa juuri suomalaisten kollegoidensa tukea, esimerkiksi Jukka Hankamäki on kritisoinut paljon Himasen tekstejä blogissaan.

Sininen kirja suorastaan ”mindfuckasi” minut ja jaankin siitä teille nyt vähän. Yritin löytää punaisen langan, mutten löytänyt enempää kun loppuratkaisun ideaalihöpinän. Kaikki muu sisältö välillä oli sekavaa sekoitusta eri ideologian suuntauksista sekä kummallisia tulkintoja perinteisistä yhteiskuntakriitikoista, esimerkiksi Rawlsin a Theory of Justicesta. Himanen kumoaa paljon omia mietteitään jo seuraavalla sivulla, joten helposti todettuna raportissa ei ole vain mitään järkeä. Vaikeaselkoisuus ei ole siis ymmärtämättömyyttäni kokonaisuudesta, vaan puhtaasti Himanen itse. Miksi yleensäkin kirjoittaa niin vaikealukuisesti? Monessa filosofiaa sekä yhteiskuntateorioita käsittelevissä opuksissa, jotka olen lukenut, asiat pyritään ainakin lopuksi tiivistämään sekä konkretisoimaan. Jos raportti on tarkoitettu ei-filosofien luettavaksi, miksi moinen vaikeaselkoisuus? Hyvejohtajuus.fi vastaa osuvasti kysymykseen; ”Jos ihmisen täytyy kirjoittaa tietyn mittainen teksti ja jos sanottavaa ei ole tarpeeksi, hän ryhtyy kiertelemään.”

Kirjoituksessa on paljon siteerauksia, koska Himasta ei voi oikein selittää – vain siteerailla. Niin epäloogista se on. Yhtenä pointtina voisi nähdä, että Himanen haluaa enemmän ekologisuutta suosivia ratkaisuja. Se, mitä ne ovat konkreettisesti, miten valtio ne rahoittaa tai tuottaa tai miten se korreloi hyvinvoinnin kanssa, jää epäselväksi. Himanen puhuu ”hyvinvoinnista”, mutta se tarkoittaa monessa kohtaa eri asiaa, sisällyttäen erilaisia kohtia mukaansa satunnaisesti. Välillä huomasin, että hän lennossa alkoikin kritisoida asiaa enkä löytänyt kohtaa missä käsitteet muuttuivat dystopiakäsitteiksi. Luulin esimerkiksi hetken, että Himanen on poistamassa poliittisia vapauksia hyvinvoinnin käsitteestä jota itse ajaa, vaikka se olikin [joku] kritiikki [jotain] kohtaan. Ehkä?

Himanen visioi hyvinvointiyhteiskuntaa kahdella tavalla ”hyvinvointiyhteiskunta 1.0” sekä ”hyvinvointiyhteiskunta 2.0” Jälkimmäinen kuvataan tavoitteena, vaikka siihen käyteyt kuvaukset ovat juuri sitä ideaalia, mitä tästä meidän nykyisestä mallista ollaan aikoinaan kuvattu – ja visioidaan edelleen. Me elämme siis ensin mainitussa, jossa masennus kukoistaa sekä lihavuus on kasvamassa, emmekä kaikista visioista ympäri historian ole siltikään siinä ideaalissa, jota Himanen esittelee uutena ajatuksena. Paradoksi on se, että ilman tätä ”uutta” visiota ei olisi koko alkuperäistä hyvinvointiyhteiskuntaa alettu rakentaa, joten Himanen visioi… asiaa, jonka me kaikki tiedämme jo? ”Vastaavasti ei-kurjuus ei ole vielä sama asia kuin hyvinvointi. Hyvinvointi ei tarkoita samaa kuin puutteen puute. Siksi hyvinvointiyhteiskunnan korkein tavoite ei voi myöskään olla puutteen puute! Hyvinvointiyhteiskunnan tavoite täytyy olla varsinainen hyvinvointi.” Arvatkaapa, kertooko raportti tähän mitään enempää kuin lisää käsitepyöritystä? No, Himanen myös ehdottaa, että yhteiskunnan pitää panostaa enemmän mielenterveystyöhön ja työurien pidennykseen keskeltä, ei lopusta. Himanenko se oli, joka tämän ratkaisun keksi vasta lähivuosina?

Himanen käytää myös käsitettä ”anti-vastaus”. Hän antaa 3 anti-vastausta, ”jotka eivät pysty yltämään lainkaan tarvittavan vastauksen mittaan” kysymyksen ollessa 10 miljardin säätötoimenpiteet. Ratkaisuna ei ole menoleikkaus, laina eikä veronkiristys, vaan ”tuottavan hyvinvoinnin diili”, jonka mukaan ihminen 50:50-suhteessa itsensä sekä hyvinvointivaltion kanssa. Tässä on ovela taulukko, koska se kattaa julkisen rahoittajan, työnantajan, työntekijän sekä kansalaisen – joka tarkoittaa näitä kaikkia paitsi valtiota, joka on erillinen käsite, mutta välillä kutsuttuna ”ei ulkopuolinen, vaan me itse” En tiedä, katso sivu 53.

”Kestävän kasvun malli tarkoittaa kestävän hyvinvoinnin ja kestävän talouden välistä hyvän kehää niiden välisen noidankehän sijaan – tavalla joka on myös ekologisesti kestävä” Selvä, miten se toteutetaan? En tiedä, eikä Himanen tiedä. Se riippuu siitä, että ihmiset  kehittävät teknologiaa ja pyrkivät näihin tavoitteisiin. Ei tarvita raporttia sitä kertomaan – tosin raportti varmaan visio jotain sinne suuntaan. Luin sen, mutten ole silti aivan varma. Himanen kyllä kannustaa Suomea kaupankäyntiin Aasian kanssa. Kiina on esimerkiksi nopeasti nouseva talousmahti. Hassua, itse olen ainakin keskustellut samasta asiasta usein talousasioista kiinnostuneiden tuttavieni kanssa, osa lukee koulussaan siksi kiinaa – emmekä olleet edes lukeneet tätä raporttia! Onkohan tuttavapiirissäni enemmänkin näitä miljoonan euron visionäärejä?

Himanen tosin tuhoaa kasvavat toiveet taloustuntemuksestaan alkamalla puhua ”yritysten arvonlisästä”, jota pitäisi kasvattaa. ”Isona mahdollisuutena on luoda malli, jossa tuottavuuskasvu mahdollistaa työntekijöille kasvavat palkat sekä yrityksille paremman arvonluonnin kilpailukyvyn – ja valtio saa verotuloja, joilla vahvistaa sekä ihmisten turvaa ja hyvinvointipalveluja että kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. ” Himanen vilauttelee vapaata kilpailua, mutta silti kaipailee jonkinlaista valtion tukemista jatkuvasti. Valtion rooli on hyvin epäselvä. Sivut 96 ja 97 ovat kiehtovan epäselviä, kannattaa lukea. Verotusta pienennetään, paitsi alvia nostetaan – kulutusta tulee verottaa ekologisen kestävyyden vuoksi. Himanen sanoo raportissaan aikasemmin veroprogression olevan hyvä tapa. Ja hienoin lauseenalku häneltä tuli talousosion lopussa ”On tietenkin totta, että verotus itsessään ei synnytä talouskasvua, mutta…” Niinpä!

Himanen ”löytää” Senin sekä Crawlin teorioista läpimurron: Vapauteen kuuluu vastuuta, muuten se ei toimi. Ihmisen tulee kokea empatiaa muita kohtaan. Vapaus ei siis ole hyvä ilman vastuuta tai velvollisuutta kunnioittaa muiden samaa vapautta. En olekkaan ennen nähnyt näin hienoa määritelmää vapaudelle, paitsi koko liberalismin ideaali.  ”Dignity-käsitteen kohdalla tämä on lähtökohta: Saat arvokkaan elämän oikeuden, joka tarkoittaa samalla velvollisuutta antaa tämä arvokkaan elämän oikeus myös kaikille muille.” Kaikki liberaalit ja jopa Jeesus? ”Tämä suuntaus on tehnyt erittäin merkittävän tiedepohjaisen työn kyseenalaistaessaan teollista yhteiskuntaa hallitsevasti ohjanneen pelkän talouskasvun kehityksen viimekätisenä päämääränä.” Marx?

Kirjoituksestani jää puuttumaan paljon epäloogisia kohtia raportista. Se raportti kannattaa lukea, jos nämä kiinnostaa. Itseasiassa Talouselämä uutisoi jo viime elokuussa Himasen kalliista raportista ja poimi kohtia tutkimusprojektisopimuksen liitteestä. Liitteessä todetaan talouskriisin johtavan väkivaltaan sekä muukalaisvihaan. Onko tämä joku vitsi? Vaikka raportti niin montaa muuta aihetta sekä teoriaa käsittelee tai lainaa, monikulttuurisuutta se ei juuri käsittele. Onko vihjailu siitä, että jokaisen kansan maan päällä tulisi jakaa ihmiselämää arvostava ja muiden vapauksia kunnioittava näkemys, ratkaisu monikulturismin tuomiin ongelmiin? Eikö tähän juuri niitä keinoja tarvittu?

Luen juuri kirjaa ”Miksei tapeta niitä kaikkia? – Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy” (Chirot & McCauley 2008). Kirjassa käsitellään joukko- sekä kansanmurhia, niihin johtavia syitä ja oloja sekä yritetään selvittää aiheen psykologiaa. Kirjassa todetaan melko alussa huonojen olojen johtavan kuumeneviin väleihin sekä olkiukkoutuvaan viholliseen. Kasvava köyhyys sekä korruptoituneet poliitikot luovat huonoja oloja, joka aiheuttaa kitkaa ”vihollista” kohtaan – tämän huomaa myös ääriliikkeiden noususuunnasta. ”Kun Hitler oli saanut Saksan valtaansa, valloittanut suurimman osan Eurooppaa ja päättänyt hävittää juutalaiset maan päältä, oli jo liian myöhäistä tehdä juuri muuta kuin lyödä hänet ja tuhota hänen sotilaalinen mahtinsa. Ennaltaehkäisevien toimien aika olisi ollut jo vuosia, kenties jopa vuosikymmeniä ennen Hitlerin valtaannousua. Sama koskee kaikkia vastaavanlaisia tragedioita.”, todetaan kirjassa. Tästä on siis tosiaan jo kirja eikä tarvi kummoista maalaisjärkeä päätyäkseen samaan tulokseen. Ja raportin halusi todella toteuttaa monet Suomen yliopistoista sekä esimerkiksi VTT? Olisikohan syntynyt jotain uuttakin tietoa?

”Sen sijaan jos voi vastata kuolinvuoteellaan kysymykseen “Miten elämä meni?” todeten: “Elin arvokkaan elämän. I lived a dignified / worthy /valuable life”, niin sitä voi pitää sekä eettisesti että elämänfilosofisestikokonaisena vastauksena. Silloin ihminen on elänyt elämän, jossa ovat toteutuneet mahdollisimman täydesti elämän, oikeudenmukaisuuden ja vapauden eettiset arvot sekä hyvinvoinnin (onnellisuuden), kukoistuksen (onnistumisen) ja merkityksellisyyden (tarkoituksen) elämän-ailosoaiset päämäärät – välittämisen, luovuuden ja elämän kunnioittamisen kulttuurissa, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestävän kasvun mallin eli kestävän hyvinvoinnin, kestävän talouden ja kestävän ekologisuuden perusta.”, Himanen toteaa viimeisessä luvussa. Hienon kuuloista. Meidän tulee siis turvata kaikille arvokas elämä. Hieno lopetus raportille, joka ei vastaa mitenkään siihen, miten tuo on käytännöllisesti mahdollista.

Toki Katainen on suurin syyllinen tähän verorahojen tuhlaukseen. Tuhlailussa tämä lienee vain jäävuoren huippu ja muu hallitus varmasti sen tietää. Ei tarvitse olla Himanen kertoakseen eduskunnalle, että veroja tulee laskea ostovoiman ja työnteon turvaamiseksi sekä kuluja vähentää. Valtion tulisi ensimmäisenä leikata eduskunnan menoja, yritys- sekä puoluetuet ja vähentää byrokratiaa. Varmasti raha riittää sitten alhaisempienkin verojen myötä. Ei tarvitse maksaa lähes miljoonaa ajatuksista, joita kokoomusnuoret heittelevät Uuden Suomen blogeissaan jatkuvasti. Tai ajatuksista, jotka läpikäydään monissa yhteiskuntateoreettisissa sekä historian kirjoissa. Tai ajatuksista, jotka ovat ilmiselviä kaikkien ideaaleja, joissa suurin ongelma on se ratkaisu niihin pääsemiseksi – ja joihin ei siis edelleenkään vastata? Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa?

Syytän silti Himasta filosofina. Ajatellaan, mitä Sokrates opetti aikoinaan Platonin kirjoituksissa: ”vauraudesta ei synny hyvettä, mutta hyveestä syntyy vaurautta ja kaikkea mahdollista hyvää niin yksityiselle ihmiselle kuin valtiollekin” Oliko siinä raportin ratkaisu pähkinänkuoressa? Sokrateen kuuluisa visio hyveestä ja siihen pyrkimisestä? Filosofina Himanen tietää hyveen määritelmät sekä esimerkiksi hyveeseen sisältyvät seikat käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisuus sekä kohtuullisuus. Paheita ovat näiden vastakohdat. Sokrateen sanoin hyve on tietoa – kaikki hyveet samaistuvat hyvää ja pahaa koskevaan tietoon, ja oikea tieto johtaa välttämättä oikeaan toimintaan. Jos ihminen siis tuntee esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, hän toimii automaattisesti oikeudenmukaisesti. Sokrates opetti myös, että ihmisen pahat teot voidaan panna hänen tietämättömyytensä piikkiin. Mites on Pekka, rikotko tahallisesti oikeamielisyyttä ja kohtuullisuutta pyytäessäsi tästä raportista 700 000 vai oletko vain täysin tietämätön hyveellisistä teoista? Mikä Sokratesta siteeraava filosofi ei itse ymmärrä hyveen ja tiedon yhteyttä? Itse amatöörifilosofina voin nostaa tässä kohtaa kädet ilmaan ja kiekaista ”ah, sooo absurd!”

Käyttäjäkuva
Piraattipuolue Espoo

Enemmän kirjoituksia sekä aktiivisempi päivitystahti osoitteessa http://syntikunta.net :) Myös parempi esittelyteksti.
Julkaisen täällä satunnaisin väliajoin jokusia kirjoituksia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu